Punaisten ja punavalkoisten irlanninsettereiden terveyskyselyn tuloksia vuonna 2007

Yhdistyksen juhlavuotena 2007 punaisten ja punavalkoisten irlanninsettereiden terveyskysely toteutettiin toisen kerran. Edellisestä ja ensimmäisestä kyselystämme on kulunut viisi vuotta joten on mielenkiintoista tietää mihin suuntaan irlanninsettereiden terveydentilanne on kehittynyt sinä aikana.

Terveyskysely oli suunnattu yhdistyksemme jäsenille ja tulokset ovat vain osa koko Suomen populaatiosta. Mielestämme tulokset antavat kuitenkin suuntaa rotumme terveydentilasta tänä päivänä. Terveyskyselyn vastauksia saimme yhteensä 147, joista punaisten irlanninsettereiden osuus oli 131 ja punavalkoisten irlanninsettereiden 16 vastausta.

Terveyskyselyn tuloksissa on kysymys punaisista irlanninsettereistä ellei erikseen ole mainittu punavalkoista irlanninsetteriä.

 

Terveyskyselyn tuloksia

Suun sairauksista ylimääräisiä hampaita oli todettu yhteensä yhdeksällä punaisilla irlanninsettereillä ja yhdellä punavalkoisella irlanninsetterillä. Purentavirhe ja hammaspuutos on todettu vain kahdella koiralla.

Ruokatorven sairauksia ei tutkimukseen osallistuneilla koirilla ollut. Mahalaukun sairauksista mahalaukun laajentuma on ollut viidellä koiralla ja mahalaukun kiertymä kahdella koiralla.

Vatsaontelon sairauksista on kolmella koiralla todettu maksasairaus, joista yhdessä vastauksessa on mainittu diagnoosiksi maksan vajaatoiminta.

Silmäsairauksista entropium, silmäluomen haitallinen sisäänpäin kiertymää esiintyy ainoastaan yhdellä uroksella ja riippuvat, haitalliset avoimet silmäluomet kahdella uroksella. Kaihi on todettu kahdella uroksella. Toistuvia silmätulehduksia on esiintynyt kuudella koiralla.

Hengityselinsairauksia eikä verenkiertoelinten sairauksia esiintynyt kummallakaan rodulla.

Sisäeritteisten rauhasten häiriöistä kilpirauhasen vajaatoimintaa on todettu neljällä uroksella. Diabetestä ei ollut yhdelläkään koiralla.

Luuston sairauksista spondyloosi ja nikamamuutoksia on diagnosoitu viidellä uroksella ja yhdellä nartulla.

Kuudella koiralla on todettu häntämutka.

Hermostosairauksista kahdella uroksella on esiintynyt lihasheikkoutta ja yhdellä nartulla on todettu epilepsia.

Virtsaelinten sairauksista kahdella nartulla on ollut toistuvia virtsatieinfektioita ja yhdellä uroksella virtsakiviä.

Neljällä punaisella uroksella on diagnosoitu eturauhasen laajentuma ja/ tai tulehdus. Uroksia on hoidettu mm. hormonipiikein ja/tai leikkauksella.

Sukupuolielinten sairauksista kivesvika esiintyi kahdeksalla uroksella. Kolmella nartulla on ollut kohtutulehduksia. Maitorauhaskasvaimia on todettu neljällä nartulla, joista kaksi on hoidettu leikkauksella.

Muista sairauksista mainittakoon napatyrä kymmenellä koiralla. Tätä tulosta on myös tällä kertaa vaikea käsitellä, koska vastauksista ei käy ilmi kuinka moni koirista on operoitu napatyrän vuoksi.

Yhdellä punavalkoisella irlanninsetterillä on todettu Cushingin tauti. Punavalkoisilla irlanninsettereillä on ollut myös lisääntymiseen liittyviä ongelmia, jota tulisi pohtia tarkemmin, koska samoja ongelmia on ilmennyt myös ulkomailla.

Muutamilla koirilla esiintyi kaasun keräytymistä suolistoon, oireina mm. mahan turpoaminen (kaasuuntuminen) syömisen jälkeen. Suoliston sairauksista suoliston tulehdus, tukkeuma, tyrä jne. on ollut seitsemällä koiralla. Toistuvia anaalirauhastulehduksia on esiintynyt viidellä koiralla.

Herkkyyttä vehnälle tai gluteenille esiintyy neljällätoista punaisella ja kolmella punavalkoisella irlanninsetterillä. Muita ruoka-aineallergioita on esiintynyt yhteensä 14 koiralla. Koirilla ruokinnassa vältettäviä aineita olivat mm. maitotuotteet, nauta, kala ja riisi.

Toistuvia korvatulehduksia esiintyi molemmilla roduilla yhteensä yhdeksällä punaisella setterillä ja kolmella punavalkoisella setterillä.

Ihosairauksista allergisia ihottumia on esiintynyt kahdeksalla koiralla. Oireina mm. keliakiaan liittyvää hilseilyä, kutinaa, paisemaiset patit varpaiden välissä, hot spot, pölypunkkiallergia, hiivan aiheuttama kutina ja rikkinäinen iho.

Vaikka suolisto-, korva- ja ihoongelmien lukumäärät ovat korkeampia kuin muiden sairauksien niin todettiin, että monet oireet esiintyvät samoilla koirilla yhtä aikaa. Voisiko em. ongelmat liittyä toinen toisiinsa?

Tiettyyn kategoriaan sijoittaminen ei ole yksinkertaista niin vastaajalle kuin tulosten käsittelijöillekään, koska aina ei tiedetä mikä on sairauden syytä ja mikä on seurausta. Tuloksia käsiteltäessä mietimme kuinka monta tapausta pitäisi olla mainittuna ennen kuin mainitsemme sairaudesta tulosten julkaisussa. Jos ihmispopulaatiossa jotain terveysongelmaa esiintyy muutaman prosentin verran, on kyseessä vakava epidemia ja puhutaan kansantaudeista. Jos tällä kaavalla lasketaan tuloksia niin neljä sairaustapausta on n. 2.7 % kaikista tutkimukseen osallistuneista koirista.

Tulosten esittelyssä päätimme ottaa mukaan myös yksittäisiä tapauksia, koska oletettua on, että sairautta esiintyy irlanninsettereillä enemmän, vaikka tutkimuksiin osallistuneilla koirilla ko. sairautta ei ole esiintynyt.

 

Mihin suuntaan olemme menneet viidessä vuodessa? 

Kun vertaamme terveyskyselyn tuloksia viiden vuoden takaiseen kyselyyn on tämän päivän tutkitussa populaatiossa lisääntyneet mm. mahalaukun laajentuma/ kiertymä, kilpirauhasen vajaatoiminta, nikamamuutokset ja eturauhasen laajentumat, joskin tapauksia on 4-6 kaikista kyselyyn osallistuneista

koirista. Määrällisesti eniten ilmeni suolisto-, korva- ja iho-ongelmia ja tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin viisi vuotta sitten. Tällä kertaa epilepsiaa ei esiintynyt yhdelläkään irlanninsetterillä.

 

Uusia kuulumisia yliherkkyydestä

Tänä päivänä koirilla ruoka-aineherkkyyksiä yleisempää on atopia. Lisäksi tietoa on koirien yliherkkyydestä kanan-, sian- ja lampaanlihankin suhteen. Allergisia oireita saattaa ravinnon lisäksi aiheuttaa erilaiset ympäristöperäiset asiat, kuten huonepöly, muiden lajien hilseet, siitepölyt jne. Myös ihmisillä tunnettu kontaktiallergia esimerkkinä nikkeliallergia on tunnettu myös eläimillä, ja hyvin tyypillisesti kontaktiallerginen

koira on allerginen esim. omalle ruokakupilleen (muoviallergia) tai makuualustalleen, jolloin oireilun saatetaan hyvinkin ajatella johtuvan ruokailusta, koska altistus on päivittäistä ja jatkuvaa.

Maailmalla on todettu punaisella irlanninsetterillä olevan suolistoperäistä yliherkkyyttä. Oireina mm. ajoittaista ripulia/löysävatsaisuutta, suolistotulehduksia ja kaasuuntumista. Samasta yliherkkyydestä saattaa mahdollisesti olla kyse myös meidän populaatiossa.

Ruotsin irlanninsetteriyhdistys (ISF) on toteuttanut kuluvana vuonna oman terveyskyselyn irlanninsettereille, jonka tuloksia tulemme yhteistyössä hyödyntämään rotumme terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

 

Mitä geenitutkimus toisi tullessaan?

Dosentti, akatemiatutkija Hannes Lohi on luennoinut eri tilaisuuksissa koirien geenitutkimuksista. Geenitutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa eri rotujen geenikantaa. Rodun riittävän näytemäärän

lisäksi on tutkimuksen kannalta tärkeää saada tutkittavan koiran terveystieto. Vaikka oma koira olisikin

terve on tärkeä kertoa tutkijoille, jos sairautta esiintyy lähisukulaisilla. Geenitutkimuksen avulla on mahdollista selvittää, miten terveysongelmat periytyvät ja mikä tai mitkä geenit ovat sairauksien takana.

Kasvattajan osuus on näytteidenotossa erittäin tärkeä. Kasvattajilla on arvokasta tietoa kasvattamistaan koirista, terveydestä, koosta, luonteesta jne. Geenitutkimuksessa yksittäisen kasvattajan

panos ei yksin riitä vaan rodun harrastajien on tehtävä yhteistyötä. Geenivirheet ovat vanhoja ja jakautuvat

koko rotuun, joten yleensä kaikkien kasvattajien linjoissa on ongelmia. Geenitutkimus on vapaaehtoista, mutta siitä voisi olla hyötyä niin kasvattajille kuin koirien omistajille. Sen kautta voisimme tulevaisuudessa saada uutta tietoa esim. miten ongelmilta voitaisiin välttyä.

Tällä hetkellä on olemassa 70 erilaista geenitestiä ja luvassa voi olla satoja uusia testejä lähivuosina. Seuraavat pari kolme vuotta ovat Lohen mukaan hyvinkin merkittävää aikaa koirien geenitutkimuksessa.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan miten geenitutkimusten tuloksia ja niiden todellista käyttöarvoa koirien jalostuksessa.

Nykyään saa yllättävän paljon irti myös siitä verinäytteestä, kun vain löytää oikeat tutkimukset.

Perusverinäytteistä pystyy tulkitsemaan koiran yleistilaa ja elinkohtaiset veriarvot antavat tarkempaa tietoa koiran terveydentilasta. Nykyään monia sisäelinsairauksia epäiltäessä pystytään elinkohtaisten arvojen avulla varmentamaan diagnooseja tai käyttämään niitä apuna rasitustestejä tehtäessä. Verinäytettä käytetään apuna jo nyt joillakin roduilla perinnöllisten sairauksein toteamisessa geenitestein. Esimerkiksi PRA- tai CLAD- geenitestit löytyvät punaisille ja punavalkoisille irlanninsettereille. Lisätietoa saa myös osoitteesta www.koiranjalostus.fi/Geenitestit.htm

 

Eija Jormakka, Päivi Peltonen ja Jenni Pihakari

 

 

 

 

 Made by Flatpower.fi